keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Kaisa Parviainen – yleisurheilun monitoiminainen

On menossa Lontoon olympiakisojen 1948 naisten keihäänheiton viides kierros. Suomen Kaisa Parviainen on yhä johdossa uudella SE-tuloksella. Sitten astelee vauhtiradan päähän määrätietoisen näköisenä Itävallan ME-heitäjär. Hän kiskaiseekin keihäänsä lähes kaksi metriä yli suomalaisen merkin. Kultamitali matkaa tällä heitolla Itävaltaan.
Turkulainen saavuttaa upeasti hopeamitalin. Samalla hän tekee suomalaista yleisurheiluhistoraa ensimmäisenä naisyleisurheilijana olympiamitalin.
Kaisa Parviainen nousi keihään heiton huipulle jo 21-vuotiaana vuonna 1935. Silloin hän heitti uuden Suomen ennätyksen 42.06. Lajin maailmanennätys oli silloin USA:n Nan Gindelen nimissä 46,74. Seuraavina vuosina Parviaisen kehitys ei ollut odotetunlainen, eikä häntä nähty vuoden 1936 olympiakisoissa eikä vuoden 1938 EM-kisoissa. Vielä siinä vaiheessa Kaisaa kiinostivat enemmän pianon- ja viulunsoitto. Tuohon aikaan naisten lajeja yleisurheilukilpailujen ohjelmassa oli todella harvoin.
Sotavuoden sotkivat sitten Kaisa Parviaisen urheilu-uran moneksi vuodeksi, mutta yli 30-vuotiaana hän teki onnistuneen paluun kilpakentille.

Vuoden 1948 SM-kisoissa Kaisa Parviainen pääsi keihäänheitossa taas yli 40 metrin kuntoon kiskaisemalla SM-kultaa tuloksella 40,75. Lisäksi hän voitti pituushypyn 539 kantanella loikalla. Hänen valinttiin Lontoon olumpiakisoihin molempiin lajeihin. Lontoossa samana kesänä jo 33-vuotias Kaisa Parviainen näytti, että hän pystyy venymään suurkilpailuissa. Kaisa siirtyi alkukierroksilla johtoon uudella komealla SE-heitolla 43,79. Tämä heitto näytti häiritsevän Itävallan ME-heittäjän Herma Baumankin keskittymistä, eikä tämä tahtonut saada heittojaan reilaan. Bauma oli edelliskesänä heittänyt uuden maailmanennätyksen 48,21, joten edellytyksiä oli pitkin kaariin.

Viidenelle kierroksella Bauma sai heittonsa kohdalleen ja tämä tiesi johtopaikkaa tuloksella 45,57 eli lähes kaksi metriä paremmin kuin Kaisa. Muista heittäjistä ei kuitenkaan ollut enää Kaisan uhkaajaksi. Pronssimitalin nappasi 42.08 heittänyt Tanskan Lissle Carlstedt.
Näin Kaisa Parviainen sai hopeamitalin, joka oli vuoteen 1984 asti Suomen naisyleisurheilun ainoa olympiamitali. Los Angelesin olympiakisoissa 1984 Tiina Lillak tei saman tempun kuin Kaisa: hopemitali keihäänheitossa. Nyt hopeatulos oli jo 69.00. Lontoon kisojen pituushypyssä Kaisa Parviaisen tie päättyi karsintakisaan.

Vuosi 1949 oli Kaisa Parviaisella välivuosi. Vuonna 1950 hän kilpaili vain kahdesti ja molemmilla kerroilla keihäs kaarsi yli 40 metrin. Suomen mestaruus tuli tuloksella 40,65. Kööpenhaminassa käydyissä kilpailuissa hän kukisti uudelleen Lontoon pronssitytön Lissle Carstedtin heittämällä 42,32. Tämä kisan jälkeen Kaisa ilmoitti lopettavansa kilpauransa, eikä lähtenyt Brysselin EM-kisoihin, joissa pronssimitaliin olisi riittänyt 42,75.

Elettiin kevättä 1952, ja kesällä olivat edessä Helsingin olympiakisat. Kotikisat olivat saanee Kaisa Parviainen pyörtämään lopettamispäätöksensä. Hän harjoitteli rajusti, ja harjoitusheitot kantoivat peräti yli 50 metrin viivan. Kaisa Parviainen loukkaantui kuitenkin olympiakisojen alla. Loukkaantuneenakin Kaisa yritti, mutta ei onnistunut, Hän sijoittui 16:nneksi vaatimattomalla tuloksella 39,82.

Kaisa Parviainen





Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 2 ISBN 951-30-8903-7

Ei kommentteja: