maanantai 28. heinäkuuta 2014

Suruviestejä


Paavo Vierto

Birger Wasenius, pikaluistelun maailmanmestari, kaatui tammikuun 3. päivänää 1940 Laatokan Lunkulansaaressa. Vänrikki Birger Waseniuksen joukkue vetäytyi taaksepäin voimakkaan vihollisen tieltä. Peltoaukeaman keskellä aitaa ylittäessään miehet joutuivat vihollisen automaattiaseiden tuleen. Omia konepistooleja ei ehditty saada kuntoon, jotta niiden pikatulella olisi voitu suojat vetäytymistä.
Birger Wasenius jäi tulittamaan käsiaseella vihollista suojatakseen miestensä vetäytymistä. Samoin tekivät ryhmänjohtajat. Suuri osa miehistä pääsi menemään suojaan, mutta ryhmänjohtajat ja joukkueenjohtaja puuttuivat.
Muutamia päiviä myöhemmin partio lähetettiin tutkimaan taistelukenttää. Se löysi Birger Waseniuksen ja muiden kaatuneiden ruumiit. Joukkueenjohtaja oli uhrautunut miestensä puolesta.
Ennen kesää Birger Waseniuksen vaimo synnytti tyttären, sotaorvon.

Birger Wasenius

Kalle Jalkanen, hiihdon olympiavoittaja ja maailmanmestari, kaatui syyskuun 4. päivänä 1941 Inkerin Kirjasalossa Lehtosyrjän kylässä. Kun hälytys tuli, ei ollut aikaa viivytellä, vihollisen partio oli päässyt läpi ja tunkeutunut etumaastoon. Miehet etenivät tuttua moneen kertaan kuljettua jotosta pitkin.
Korpraali Kalle Jalkanen astui askeleen verran polulta syrjään, suoraan polkumiinan päälle. Jalka silpoutui nilkkaa myöten. Räjähdyspaine heitti hänet selälleen ja sitten kyljelleen toisen miinan päälle. Siihen päättyi Kalle Jalkasen sotiminen ja maallinen elämä.

Kalle Jalkanen


Pauli Pitkänen, 18 km:n ja viestinhiihdon kaksinkertainen maailmanmestari, kuoli syyskuun 28. päivänä 1941 Tarinaharjun sotasairaalassa Siilinjärvellä. Talvisodassa Pauli Pitkänen sai sirpaleen reiteensä ja invalidisoitui osittain; kilpahiihdot oli hiihdetty. Jatkosodan alettua hän ilmoittautui vapaaehtoisena kotirintaman palvelukseen ja sai komennuksen Sortavalaan. Mukanaan ahän toi sieltä erään kotipitäjän sankarivainajan varusteet, joiden seasssa oli unkarilainen käsikranaatti, se sytti – syystä tai toisesta. Pihalla oli lapsia, sitä ei voinut heittää ikkunasta ulos. Jalkavaivainen maailmanmestari ei ehtinyt ovelle, kun kranaatti räjähti pöydän alla.
Kuusi viikkoa sotasairaalassa, välillä toivon kipina, sitten käänne huonompaan ja loppu.

Pauli Pitkänen


Martti Lappalainen, viestinhiihdon maailmanmestari ja 18 km:n MM-pronssimies, kaatui lokakuun 6. päivänä 1941 Syvärillä Mätysovan kylässä. Punatähtiset syöksypommittajat ilmestyivät varoittamatta suomailaisen patteriston tuliaseman ylle. Moottorit jymisivät kumeasti ja pommit irtosivat, ilma vinkui ja vihelsi, maa jytisi, räjähteli ja leimahteli.
Kun pöly laskeutui ja savupilvet ohenivat, havaittiin, että pommit olivat tehneet tuhoisaa jälkea esikuntaportaassa: vain yksi kahdeksasta miehestä oli jäänyt eloon. Pommikuopasta löytyivät myös vääpeli Martti Lappalaisen maalliset jäännökset.

Martti Lappalainen


Eino Olkinuora, viestinhiihdon maailmanmestari, kaatui lokakuun 21. päivänä Gavrilvjakassa Syvärillä. Jatkosodan neljän ensimmäisen kuukauden aikana kersantti Eino Olkinuora teki 81 partiomatkaa edessään III/JR 30:n riveissä Moskovan rauhan rajalta kohti Syväri-jokea. Konekiväärin suihku repi hänet rikki, kun hän joukkueenjohtajansa kanssa raivasi aukkoa vihollisrintamaan, joka olit motittanut suomalaisjoukot. Viimeisinä sanoinaan hän huusi:”eteenpäin”.
Kersantti Eino Olkinuoran uroteot eivät olleet vähäiset. Hänelle ehdotettiin Mannerheim-ristin ritarin arvoa. Hän sai sen jonkin aikaa kuolemansa jälkeen.

Eino Olkinuora


Paavo Vierto, mäenlaskun epävirallinen maailmanmestari, kaatui joulukuun 9. päivänä 1941 Jasinovskissa Ukrainassa. Keväällä 1941 muutama sata vapaahetoista suomalaista lähti Saksaan, missä heidät lyhyen koulutuksen jälkeen liitettiin SS-divisioona Wikingin alaisin rykmenteihin. Suomalaiset etenivät saksalsiten kesäkuun 22. päivänä aloittaman suurhyökkäyksen mukana ensin Ukrainaan ja sitten syvemmälle Neuvostoliiton alueelle. Paavo Vierto ei toivottavasti tiennyt, millaiset olivat sen armeijan saamat käskyt, joihin hän oli liittynyt; tappakaa jokainen siviili – nainen, vanhus tai lapsi, riittää että he katsovat heitä alta kulmain. Slaavit eivät ole ihmisiä!
Mius- joen rintamalla lähellä Don-virtaa vastustajan partio iski odottamatta Nord-rykmentin asemiin. Konetuliaseet puhuivat, käsikranaatit räjähtelivät. Yksi kaatuneista oli Paavo Vierto. Hänet haudattin Uspenskajan sotilashautausmaahan, jonka valkoisten, vinokattoisten ristien rivi tuntui ulottuvan aina taivaanrantaan asti.

Paavo Vierto


Olli Remes, epävirallista olympiahopeaa sotilaspartiohiihdossa, MM-pronssia 50 km:n hiihdossa, kaatui joulukuun 31. päivänä 1942 Vienan Karjalassa. Ensin luutnantti Olli Remes sai kiväärinluodin käsivartensa läpi, sitten hän haavoittui tykistötulesta ja kolmannen kerran käsikranaatista käsiin ja kasvoihin – lievästi jälleen. Syyskuussa 1941 hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi.
Vielä kahdesti luutnanti Olli Remes haavoittui, sitten tarkka-ampujan luoti osui kuolettavasti. Kaatumispäivänään hän oli saanut ylennyksen kapteeniksi.

Olli Remes

Lähdeaineisto Huippu-urheilun maailma 4 ISBN 951-0-08692-4


Ei kommentteja: