maanantai 1. syyskuuta 2014

Thorvald Strömberg – melontamaratonin kuningas

Thorvald Strömberg ja Gert Fredriksson

Thorvald Strönmerg kasvoi Hangon saaristossa ja tuli pienestä pitäen tutuksi vetisen elementin kanssa. Koulumatkat hän kulku soutaen, kävellen tai hiihtäen. Kalastajan työssä hän joutui taistelemaan meren voimia vastaan vaikeissakin oloissa. Niinpä Thorvaldista kehittyi varsin voimakasrakenteinen nourukainen, jossa silmään pistävät vankat käsivarret ja laaja rintakehä.
  • Sodan vuoksi jouduin jo 10-vuotiaana ”miesten töihin”. Maatalous- metsä- ja kalastustyöt antoivat rutkasti voimaa, sillä kaikki tehtiin siihen aikaan käsin, Thorvald Strömberg sanoo.

Vuonna 1947 Thorvald Strömberg osallistui 16-vuotiaana ensimmäisiin melontakisoihinsa. Siinä kisassa Thorvald pisti tiukille sen vuoden miesten Suomen mestarin Harry Åkerfeldtin häviten vain vajaan kymmenen metriä. Tämän avauskisansa jälkeen Strömberg ei vuoteen 1964 kestäneen uransa aikana hävinnyt kertaakaan suomalaismelojalle.

Vuonna 1948 tuolloin 17-vuotias Thorvald Strömberg oli jo noussut maamme parhaaksi melojaksi, mutta Lontoon olympiakisohihin häntä ei valittu. Kanoottiliiton sääntöjen mukaan alle 20-vuotias ei saanut osallistua 10 000 metrin kilpaan. Niinpä Thrvald sai kuunnelle kotona, kun hänen alkukesästä voittamansa suomalaiset meloivat Lontoossa mitaleille.

Elettiin MM-vuotta 1950. Kanootti liitto oli tarkentanut sääntöjään niin, että nyt 19-vuotias Thorvald Strömberg sai osallistua Kööpenhaminan MM-kisoihin. Miesten 10 000 metrin kajakkikisan ehdoton ennakkosuosikki oli Lontoon kisojen ruotsalainen olympiavoittaja Gert Fredriksson. Vain alkumatkast Fredriksson sai pitää kärkipaikkaa. Sen jälkeen Thorvald Strömeber karkasi omille teilleen ylivoimaisena maailmanmestarna. 1000 metrin kisassa Strömberg oli kakkonen Fredrikssonin jälkeen.

Helsingin Olympiakisoissa 27.7.1952 melonan kajakkilajien yksikkäkisat olivat taasa Strömbergin ja Fredriksson tiukkaa kaksintaistelua. Illan hämärtyessä heinäkuun 27. päivänä lähtivät melojat raskaalle 10 000 metrin taipaleelleen. Thorvald Strömberg lähti kisaan sisuuntuneena , sillä Ruotsin lehdistö oli pitänyt Fredrikssonin Kööpenhaminan tappiota ”työtapaturmana”.

Täyden päivätyön Strömberg sai matkalla tehdä, sillä Fredriksson oli ottanut peeasustaktiikan. Noin 9500 metriä ruotsalainen meloi Strömbergin kanootin perässä. Puolisen kilometriä ennen maalia Thorvald Strömberg näytti leijonan kyntensä. Kun harjoitusmatkoillaan moottoriveneitäkin ohittelut Strömberg aloitti loppukirinsä, ruotsalainen oli jäänyttä miestä. Lähes sadan metrin erolla Thorvald Strömbeerg meloi kotikatsomon juhlimana olympiavoittajaksi. Saman luokan 1000 metrillä tämän matkan erikoismies Fredrikson löi taas Strömebergin, joka sijoittui hopealle.

Helsingin olympiakisojen jälkeen Thorvald Strömberg keskittyi enemmänkn siviiliuran luomiseen, mutta Melbournen olympiakisat 1956, saivat taas taistelijan esiin. Nopeasti Strömberg hioi itsensä huippukuntoon ja matkusti marraskuussa suurin toivein Australiaan. Mutta olympiamatkasta ei tullutkaan riemukulkua, vaan painajainen.

Hirvittävä vatsakipu ja kuume nujersivat vanhvan miehen. Strömberg lojui päiväkausia vuoteessa kuolemankielissä, kun mikään ei pysynyt vatsassa. Hän laihtui sairauden aikana monta kiloa.
Eikä Thorvald Strömberg ollut läheskään kunnossa, kun hän lähti melomaan olympialaisten 10 000 metrin kisaa. Puoikuntoisenakin hän meloi hienosti neljänneksi – kisojen parhaana suomalaismelojana. Mutta kiitosta Strömberg ei saanut vaikka sairaana uhrautuikin kilpailemaan. Lehdistössä sairasta miestä morkattiin lintsaamisesta. Hän muka antoi periksi, kun kultamitali karkasi käsistä.

Vuonna 1958 Thorvald Strömberg matkasi Prhana MM-kisohin, kun Suomen joukkue tarvitsi mukaan kielitaitoista henkilöä. K-1:n 10 000 metrin kisa melottiin kovassa vesisateessa, ja jatkuvasti kuntoaan ylläpitänyt Strömberg joutuu taisteilemaan vedestä täyttyneen kanoottinsa kanssa.
Viimeisellä kilometrillä Strömberg tuli kolmantena. Jostakin käsittämättömästä syystä kärkikaksikko meloi huonossa säässä viimeisillä sadoilla metreillä harhaan. Näin Thorvals Strömberg saapuikin maaliin ensimmäisenä uusien kahden vuoden takaisen maailmanmestaruutensa.

Vuonna 1963 Thorvald Strömberg lähti kuljettamaan Suomen MM-joukkueen kalustoa MM-mittelöihin Jugoslaviaan. Siellä hän kuitenkin osallistui 10000 metrsin kisaan sijoittuen kuudenneksi kisojen parhaana suomalaismelojana. Vuonna 1964 Strömberg vielä voitti Suomen mestaruuden ja lopetti loistavan uransa pysyen kotimaassa voittamattomana peräti 17 vuoden ajan.

Thorvald Strömberg





Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9

Ei kommentteja: