keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Niilo Halonen – abiturientti leiskautti olympiahopeaa

Lahtelainen abiturientti lennätetään ylioppilaskirjoitusten jälkeen Squaw Valleyn talviolympiakisojen mäkihyypykisaan, jossa hän saavuttaa vähintään magna cum laude approbaturin. Squaw Valleystä kantautui mitä hurjimpia tietoja suomalaisten mäkimiesten mahtavista harjoitushypyistä. Viime hetkellä ennen kisoja intiaanilaaksoon jääkiekkoilijoiden mukana lennätetty Niilo ”Nikke” Halonen ei voinut edes olla varma edustuspaikastaan. Jo pari viikkoa olympiamaisemissa harjoitelleet suomalaishyppääjät näyttivät olevan huipputerässä.

Kun mökikisassa koitti ”sudenhetki”, niin lahtelaisnuorukainen näytti todellisen osaamisensa. Niilo Halonen oli toiseksi viimeinen hyppääjä, ja juuri edellä leiskautti kisan ehdoton ennakkosuosikki DDR:n Helmut Recknagel. Halonen ei kunallakaan kierroksella seurannut Recknagelin hyppyjä, vaan sulki silmänsä ja korvansa kovimman kilpakumppaninsa suorituskesta.

Recknagel oli kisassa selvä ykkönen, mutta molemmilla kierroksilla tyylikkäästi, vain metrin saksalaista lyhyemmälti hypännyt Halonen sai todeta kisän jälkeen sijoittuneensa komeasti hopealle. Recknagel vei voiton pistein 227,2 ( 93,5 – 84,5) Abiturientti Nikke nappasi monien suureksi yllätykseski olympiahopeaa pistein 222,6 ( 92,5-83,5) Halonen kukisti pronssille sijoittuneen Itävallan Otto Leondoterin yli kolmella pisteellä.

Toiseksi paras suomalaishyppääjä oli kahden vuoden takainen maailmanmestari Juhani Kärkinen, joka sijoittui kahdeksanneksi. Eroa seuratoveri Nikkeen tuli kuitenkn 11,2 pistettä. Suomi ja sen johtava mäkikyppykeskus Lahti oli saanut uuden ja nuoren sankarinsa.

MM-vuonna 1962 mäkihypyssä siirryttiin kahden mäkikisan systeemiin. Kuvaan astuivat pikkumäki ja isomäki. Niilo Halosen alkukauden näytit eivät vakuuttaneet valitsijoita, ja näin hän ei päässyt MM-Zakopanessa hyppäämään pikkumäen kisaa.
Isonmäen kisassa Nikke näytti taas suurkisakilpailijan luonteensa. Kärjessä keikkui kuitenkin ”tuttu vihollinen” Helmut Recknagel. Kun isonmäen palkinnot jaettiin, niin mitalit annettiin järjestyksessä Rekcnagel, Neuvostoliiton Nikolai Kamenski ja DDR:n Peter Lesser.

Uusi systeemi oli kuitenkin hämännyt MM-järjestäjät. Nythän kilpailijat hyppäsivät kolme hyppy, joista kaksi parasta otettiin huomioon. Illalla tarkistuslaskennassa järjestäjät huomasivat vihdoin virheensä. Lopulliseksi kärkipään järjestykseksi tulikin Recknagel, Kamenski, Halonen, pikumäen mestari Norjan Engan ja Lesser.

Seuraavan päivän aamuna Varsovan asemalla järjestäjät sitten vihdoin luovuttivat MM-pronssin Niilo Haloselle. Squaw Valleyn ja Zakopanen jälkeen Niilo Halonen ei enää yltänyt suurkisamitaleille. Innsbruckin olympiakisoissa 1964 Nikke oli molemmissa mäkikisoissa 14.s. Oslon MM-kisoissa 1966 hän oli isossa mäessä 7.s ja pikkumäessä 14.s. Ainoan Suomen mestaruutensa Niilo Halonen voitti 1965, Lisäksi hän saavutti SM-kisoissa yhden hopean ja yhden pronssin. Nilkkavamma päätti Niilo Halosen hyppääjänuran vuonna 1969.

Niilo Halonen



Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9

Ei kommentteja: